"Onko sulla sun mielestä brändi?” 

“Tietenkään mielestäni ei ole, mutta sitten kun alan tarkastella, niin kyllä varmaan on," tunnustaa Helena Rängman Apuraharänttiä-podcastin seitsemännessä jaksossa. 

Tämä vastahakoisuus kuvaa hyvin monien luovien ihmisten ristiriitaista suhdetta henkilöbrändäykseen.

Usein vastustuksen taustalla ovat jäykät ja rajoittavat mielikuvat brändin potentiaalista tai luonteesta.

Brändi on pohjimmiltaan tietoisia viestintävalintoja. Teemme brändäystä koko ajan myös ajattelematta asiaa. Kun valitsemme, mistä puhumme sosiaalisen median kanavalla, tai miten pukeudumme mihinkin tilaisuuteen, tai kun valitsemme, miltä haluamme kotisivujemme näyttävän.

Brändi on mielikuva, käyntikortti, julkisivu. Ja sellaisena sen ei ole tarkoituskaan pitää sisällään kattavasti kaikkea, mitä olet. 

Miksi brändi-sana ärsyttää?

Haluaisimme, että meidät nähtäisiin oikein: moniulotteisina olentoina ja monipuolisina osaajina. Jotta tämä olisi mahdollista, meidän pitäisi voida kertoa kaikki, mitä olemme tehneet, nähneet ja kokeneet, mikä potentiaali meissä on, ja mitä haluaisimme olla.

Valitettavasti tuntemattomat ihmiset (joille brändiviestintää pääasiassa kohdistetaan) eivät ole kiinnostuneita meistä ennen kuin pystyvät lokeroimaan meidät jotenkin. Vasta, kun he pystyvät tarttumaan johonkin helposti ymmärrettävään, on mahdollista rakentaa tämän ymmärryksen päälle kokonaiskuvaa tekemisemme.

Itsekin olen paljon muutakin kuin rahoitushaun valmentaja. Päätuotteeni on itse asiassa valmennus laajemmissa oman luovan työn hallinnoinnin taidoissa, Vapaa Luomaan -ohjelmassa. Ja asiantuntemukseni, osaamiseni, ymmärrykseni ja taitoni ulottuvat paljon laajemmiksi. Olen opiskellut monenlaista didaktiikasta ja estetiikasta teatteriin ja pedagogiikkaan. Olen ollut myös tanssinopettaja ja julkaissut kirjoja. Olen ollut muun muassa päiväkodeissa, kennelissä, hotelleissa ja munkkitehtaassa töissä, ja asunut Italiassa, Espanjassa ja Ruotsissa. Olen tehnyt sitä ja tätä sekalaista ja hurjapäistä.

Mutta monet tuntevat minut rahoitushaun valmentajana.

Kukaan ei lue käyntikorttia, jossa on kattava tuoteseloste.

(Osittain tietysti luovilla aloilla karsastetaan brändäystä, koska se liittyy kaupalliseen alaan. Olen puhunut tästä enemmän edellisessä postauksessani.)

Antaisitko brändisi rakentamisen tuikituntemattomien käsiin?

Nimittäin, jos et itse brändää itseäsi, muut tekevät sen.

Helena kertoo tästä Apuraharänttiä -podcastissä hyvän esimerkin: Helena päätyi alkuaan sosiaaliseen mediaan vastustaakseen muiden luomaa julkisuuskuvaa itsestään. 

"Jos pisti mun nimen Googleen, niin sieltä löytyi pelkkiä nuken näköisiä kuvia, kun se mun roolihahmo oli iho aivan umpeen meikattu niin, että näytti posliinilta se naama. Se oli niin ei-minä se mun roolihahmo. Ja sit mä mietin, että ei kun nyt pitää kertoa, mistä on oikeasti kyse."

Ihmisillä on niin valtava tarve lokeroida ymmärtääkseen maailmaa, että jos et itse valitse sitä, mikä viesti sinusta välittyy maailmalle, kuva voi olla jotain aivan muuta kuin mitä toivoisit.

Helenan tarinalla on toki onnellinen loppu. Hänen henkilökohtainen viestintänsä sosiaalisessa mediassa ajaa edelleen tuolloin syntynyttä suurempaa tehtävää: "Mun päämissio siellä on aina ollut totuuden paljastaminen, mitä pinnan alla tapahtuu. Se, että mitä tämä kaikki on oikeasti."

Hän halusi viestiä nuorille faneilleen, ettei halunnut heidän tavoittelevan tunnetuimman roolihahmonsa kaltaista absoluuttista ulkoista kauneutta.

Tämä on henkilöbrändäystä parhaimmillaan - autenttista, tarkoituksellista ja arvoihin perustuvaa.

Brändi ei ole vankila

Brändi ei ole vankila vaan viestinnän tärkeä työkalu, jonka voi rakentaa monella tavalla.

Brändin tarkoitus ei ole tunkea moniulotteista taiteilijaa ja hänen luovaa tekemistään ahtaaseen muottiin, vaan auttaa ihmisiä ymmärtämään ja kiinnostumaan tekemisestä ja kutsua tutustumaan lisää.

Parhaimmillaan tietoisella viestinnällä onnistuu välittämään jotain arvokasta, muuttamaan maailmaa, ja samalla kertoa omasta tekemisestä ja osaamisesta, jotta pääsee muuttamaan maailmaa myös työnsä kautta.

Johdonmukainen viestintä palvelee toki myös myymisessä, työnhaussa ja rahoitushaussa.

Helena tunnistaa brändinsä konkreettiset hyödyt: "On aika paljon tilanteita, missä mulle on ammatillisesti ollut valtavasti hyötyä siitä, että mulla on isot seuraajamäärät. Kun tulee se hetki, että mä sanon, että mulla on monta kymmentä tuhatta seuraajaa, niin se muuttuu se neuvottelutilanne."

***

Apuraharänttiä-podcastin uusin jakso tarjoaa käytännön näkökulmia siihen, miten luova ihminen voi rakentaa autenttista henkilöbrändiä ilman teennäisyyttä tai kaupallisen puolen pelkoa.

🎧 Kuuntele jakso, jossa Helena Rängman ja Suvi Heikkilä purkavat henkilöbrändäyksen myyttejä. Opit, miksi brändi ei ole vankila vaan vapautumisen väline - ja miten se palvelee myös apurahahakemuksessa.

https://www.intohiomo.fi/podcasts/apuraharanttia/episodes/2149048226

***

Intohiomon Apuraharänttiä-podcast tarjoaa vertaistukea ja tietoa kaikille luovan alan ammattilaisille, jotka painivat rahoitushaun kysymysten äärellä: Miten kirjoittaa hakemus, joka välittää vision kirkkaana? Pitäisikö tekstin olla asiallista vai tunteikasta? Ja miten selviytyä kielteisistä päätöksistä horjumatta?

Jokainen sarjan jakso on äänitetty aidossa valmennustilanteessa, josta on poimittu tänne kuultavaksi herkullisimmat palat.