Valmentajien neuvot perustuvat todelliseen ongelmaan. Tohtoria ei haluta töihin, jos ei ymmärretä, mitä tohtoroituminen tarkoittaa. Minun kohdallani se tarkoittaa sitä, että olen itsenäisesti suunnitellut, tuottanut ja toteuttanut tutkimushankkeen. Olen lukenut paljon tutkimuskirjallisuutta. Olen kerännyt, järjestellyt, rajannut, analysoinut ja tulkinnut aineistoa. Olen kirjoittanut sen varsinaisen 300-sivuisen väitöskirjan kokonaisuuden lisäksi useamman artikkelin ja pari yhdistyshistoriikkia. Lisäksi olen muun muassa opettanut, luennoinut, kouluttautunut, toimittanut tekstejä, hakenut rahoitusta, selvittänyt, budjetoinut, raportoinut, verkottunut, viestinyt ja popularisoinut.

Tohtori osaa paljon muutakin kuin tutkimuksen teon.

Kaikkia seuraavista tarvitsin filosofian tohtoriksi valmistumiseen:

• projektinhallintataidot
• ongelmanratkaisutaidot
• vuorovaikutustaidot
• markkinointitaidot
• viestintätaidot
• ilmaisutaidot
• pikalukutaito
• tietotekniset taidot (toimistosovellukset, kymmensormijärjestelmä, taittotyö)
• tiedonhankintataidot
• kielitaidot
• pedagogiset taidot

• kyky verkottua
• kyky ottaa vastaan ohjeita ja noudattaa sääntöjä
• kyky hyödyntää kritiikkiä
• kyky ajatella analyyttisesti
• kyky hallita suuria kokonaisuuksia
• kyky erottaa oleellinen tieto
• kyky omaksua suuri määrä tietoa pienessä ajassa
• kyky soveltaa uutta tietoa
• kyky huomioida ja hioa yksityiskohtia
• kyky hakea rahoitusta
• kyky pukea ajatukset sanoiksi
• kyky ja halu sitoutua
• kyky ja halu oppia ja kehittyä
• paineensietokyky
• eläytymiskyky (jota vastaväittäjäni kuvasi ”poikkeukselliseksi” ja ohjaajani ”suorastaan intuitiiviseksi”)

• rohkeus
• luovuus
• itseohjautuvuus
• sisäinen motivaatio
• sitkeys
• joustavuus
• ahkeruus
• eettisyys
• substanssin, teoriakentän ja metodologian hallinta

Puhun omasta puolestani, koska sen tunnen parhaiten. Vastaavan myllytyksen ovat läpäisseet myös kollegani, joilla kaikilla on erityistaitoja ja hiottua lahjakkuutta. Tehdessäni tutkimustani kulttuurin rahoituksen vaikuttavuudesta, kuulin monen tohtorin tarinan. En ole vielä tavannut yhtäkään, joka ei olisi oppinut tutkintonsa aikana taitavammaksi.

Tohtorin tutkintoa ei voi suorittaa ilman, että on rohkea, päämäärätietoinen, sisukas ja ahkera. Ehkä se on pelottavaa. Mutta ne ovat myös hyvän ja kehityskelpoisen työntekijän piirteitä. Ehkäpä työnantaja, joka on myös itse tarpeeksi rohkea ja päämäärätietoinen arvostaakseen tohtoria, myös ansaitsee hänet.

Nimim. Satakuntalaisen nöyrä tohtori Suvi Heikkilä