Luovassa työssä häpeä tai sen uhka on poikkeuksellisen läsnä. Näihin liittyviä tunteita on tärkeää oppia käsittelemään.

Luovaan työnkuvaan on nimittäin sisäänkudottu jatkuva arvosteltavaksi asettuminen. Taiteilija tekee jotain, johon maailma reagoi. Ja johon hän toivookin maailman reagoivan.

Palaute tulee monesta suunnasta: kollegoilta, kriitikoilta, yleisöltä, rahoittajilta, ohjaajilta ja asiakkailta.

Pahinta tuntuu kuitenkin olevan, jos kukaan ei reagoi.

Toisin kuin monessa muussa ammatissa, luovassa työssä ei voi täysin piiloutua roolin taakse, koska taiteilija ammentaa sisimmästään. Työ on näkyvää ja henkilökohtaista mutta kun sen on päästänyt maailmalle, tulkinnat ja merkitykset eivät enää ole omissa käsissä.

Teosten henkilökohtaisen luonteen takia kritiikki saa helposti kokoaan suuremmat mittasuhteet. Arvosteltavana ei tunnu olevan teos vaan taiteilija itse ja hänen identiteettinsä. Negatiiviseksi koettu palaute on tällöin henkilökohtainen hyökkäys ja kipeä isku, ja positiivinen palaute tuntuu erityisen hyvältä.

Itsetuntemus on avain terveelliseen palautteen käsittelyyn

Tunnista missä yhteyksissä palaute on helpompaa vastaanottaa ja miksi

Joskus palaute tuntuu erityisen pahalta siitä syystä, että on itse vielä epävarma omasta asemastaan, taidoistaan tai visiostaan. Tällöin kaipaa validointia tukemaan ammatillista itsevarmuutta, jolloin ei ole helppoa ottaa vastaan rakentavaa kritiikkiä.

Kun tunnistaa, miksi palaute juuri tietyssä asiassa tuntuu erityisen pahalta, voi olla helpompaa käsitellä siihen liittyvää pettymystä, riittämättömyyden tunteita, häpeää tai väärinymmärretyksi tulemista.

Tunnista palautteen laatu ja arvo

Ensireaktion jälkeen kannattaa palata levottomuutta aiheuttavan palautteen pariin. Onko palautteessa kyse mielipiteestä vai “absoluuttisesta totuudesta”? Jos (ja kun) palautteessa on kyse mielipiteestä, oletko samaa mieltä palautteen antajan kanssa? Ja jos et, muista, että oma mielipiteesi on tärkeämpi, koska kyseessä on sinun teoksesi, eikä oikeita vastauksia ole.

Riippumatta siitä, oletko palautteen antajan kanssa samaa vai eri mieltä, onko palautteessa jotain, josta voisit saada inspiraatiota, ideaa tai oppia? Jos, mahtavaa! Jos ei, jatka matkaa.

Ennen suutahtamista, voisit vielä pohtia, mikä palautteen antajan motiivi on. 

Yrittääkö palautteen antaja auttaa sinua loistamaan? Jos, ole kiitollinen, vaikka olisit eri mieltä palautteesta. (Ja jatka matkaa.) 

Jos palautteen antajan motiivi ei ollut jalo, jätä palaute omaan arvoonsa. Kyseessä on tällöin palautteen antajan oma henkilökohtainen kamppailu omien demoniensa kanssa. Jos pystyt, voit yrittää tuntea empatiaa häntä kohtaan. Vaikka hän olisi satuttanut sinua, hän kärsii todennäköisesti enemmän itse. Ihminen, joka on eheä ja onnellinen, ei halua satuttaa muita.

Opettele itsearmollisuutta ja jatkuvan kehityksen mielenmaisemaa

Perfektionistille pienikin korjausehdotus on merkki epäonnistumisesta: “Et onnistunut olemaan täydellinen, koska joku keksi jotain huomautettavaa jostain!”

Mitä jos taiteessa ei ole olemassa sellaista asiaa kuin täydellisyys? Ja jos olisi, olisiko sittenkään?

Voiko taiteessa lopulta edes epäonnistua? Toisessa yrityksessä “epäonnistuminen” avaa aina mahdollisuuksia ja inspiraatiota toisaalla.

Usein juuri virheet ja epätäydellisyys tekevät taiteesta mielenkiintoisinta - jopa niistä suurista ja kuuluisista teoksista. Joten mikset hyväksyisi epätäydellisyyttä ja juhlisi virheitä? 

Mitä jos hyväksyisit sen, ettei mielipideasioissa ole oikeaa tai väärää - tai sen, ettei rakentava palaute tarkoita sitä, että olisit tehnyt jotain väärin?

Jos uskoo, että oma luovuus tai osaaminen pohjaa lahjakkuuteen, jokainen merkki, sana tai mielipide, joka uhkaa paljastaa puutteita osaamisesta, uhkaa lahjakkaan yksilön identiteettiä.

Jos taas uskoo, että luovuus on muuttumaton voima itsessä, jota ei voi arvottaa, ja osaaminen on harjoittelun ja kehittymisen tulosta, on helpompaa keskittyä oppimaan palautteesta sen sijaan, että se haavottaisi ydintä ja identiteettiä.

Oman maailmankuvan ja ihmiskuvan tuntemus auttaa tunnistamaan, missä palautteen potentiaali haavoittaa syntyy.

Kun löydät armollisuuden ja vahvan ammatillisen itsetunnon, opit kuuntelemaan omaa ääntäsi ja luottamaan omaan luovaan prosessiisi ja olet avoimempi kehittymään.

Vaali positiivista palautetta

Meidät ihmiset on rakennettu sillä tavalla, että kiinnittäisimme pahalta tuntuviin asioihin moninkertaisesti enemmän huomiota kuin positiivisiin asioihin, jotta oppisimme mahdollisimman nopeammin välttämään vaaralliset asiat.

Tämä taipumus yltää myös palautteeseen.

Sanotaan, että yhtä negatiivista palautetta kumoamaan tarvitaan kymmenen positiivista, ja taiteilijoiden kohdalla tämä kymmenen ei tunnu usein edes riittävän, koska sieluntuotteisiin isketyt haavat ovat helposti tavan iskuja syvempiä.

Tässä auttaa tietoinen harjoittelu. Itseään on muistutettava positiivisesta palautteesta ja sen määrästä.

Tämän ihmisolennolle tyypillisen ajatusvääristymän kumoamiseen voi hyödyntää esimerkiksi sitä, että kerää positiivista palautetta itselleen talteen yhteen ja samaan paikkaan. Ylös voi kirjata eri kanavista saatua positiivista ja rohkaisevaa palautetta ja kommenttia sekä kirjata ylös havaintoja ja pohdintaa oman tekemisen merkityksellisyydestä ja positiivisista vaikutuksista. 

Tätä yksityistä portfoliota on mukava toki muutenkin ihailla, mutta erityisen tärkeäksi se nousee pettymyksen hetkellä. Ja muissa hetkissä, jolloin perspektiivi uhkaa kadota.

Lisäksi listaa lukiessa on hyvä muistutella itselleen, että jokainen positiivinen palaute on yhtä totta, aitoa ja merkityksellistä kuin mahdollinen pettymyksen aiheuttanut huomiokin.

Älä muuta kaikkea jokaisen palautteen perusteella

Yhtä vaikeaa, kuin ottaa opiksi palautteesta, on pitää visionsa puolia palautetta vastaan.

Vaikka palautteen antaja olisi hyvillä tarkoitusperillä ja tuntija asiassaan - ja vaikka palaute olisi nerokasta ja uskottavaa, se ei silti välttämättä tarkoita sitä, että sinun on muutettava tekemistäsi palautteen mukaiseksi.

Taiteen kohdalla palaute on tosiaan usein mielipidekysymys, ja vaikka toisella olisi hyvä mielipide, saattaa vastakkainen mielipide olla yhtä perusteltu ja hyvä. Joskus on haastavaa tunnistaa, miten paljon mukautua ja miten paljon on syytä säilyttää omaa ääntä ja visiota. 

Tällöin on hyvä pysähtyä tunnustelemaan asiaa monelta kantilta, ennen kuin hosuu reagoimaan.

Taide on onnistuneinta silloin, kun se herättää ajatuksia ja tunteita - ja harvoin asia, joka herättää suuria tunteita, on sellainen, josta yleisö olisi yksimielinen.

On siis tehtävä tietoinen päätös siitä, haluaako saada aikaan reaktion vai ei, haluaako tehdä jotain merkittävää vai ei. Ja jos haluaa tehdä jotain suurempaa, on hyväksyttävä se, että joukossa on ennen pitkää aina myös riitasointuja.

Riitasoinnut ovat usein myös merkki siitä, että on jonkun tärkeän äärellä. Että on onnistunut tekemään jotain merkittävää.

Erityisvinkkejä eri palautetilanteisiin

Kriitikot ja arvostelut

• Muista, että kriitikko arvioi teosta, ei sinua ihmisenä
• Kritiikki ei ole kirjoitettu ensisijaisesti sinulle vaan se on viihdyttävää sisältöä kriitikon yleisölle ja toisaalta myös kirjoittajan oman ammatillisen profiilin rakentamisen väline
• Ota opiksi avuliaasta ja inspiroivasta kritiikistä, unohda loput

Rahoittajien päätökset

• Myöntöpäätös ei ole suora arvio ideasi toteutettavuudesta tai sinun arvostasi taiteilijana
• Hylkypäätöksiin vaikuttavat myös todella monet muut seikat, jotka eivät liity millään tavalla sinuun
• Sinun on etsittävä palaute ja validointi muualta kuin rahoittajien päätöksistä, koska niistä yksin ei voi päätellä yhtään mitään

Kollegoiden kommentit

• Taiteilijoilla on usein vahvoja mielipiteitä, jotka kuvastavat ensisijaisesti heidän omaa tyyliään ja visiotaan
• Taiteilija ei automaattisesti ole viestinnän taitaja, joten ulosanti ei välttämättä ole harkittua ja onnistunutta. Tarkoitusperät ja sanomakin voivat olla kauniit, vaikka sanat olisi tulkittavissa pahan kuuloisesti. Kysy tarkentavia kysymyksiä ennen reaktiota.

Yleisön reaktiot

• Muista, että mielipiteitä on aina yhtä monta kuin nenänpäitä ja ettet voi samanaikaisesti miellyttää kaikkia, koska mielipiteet ovat usein myös täysin vastakkaiset. Jos toinen tykkää mustasta ja toinen valkoisesta ja teet sen tähden harmaata tai shakkikuviota, ei työstä tykkää kumpikaan.
• Yksi negatiivinen kommentti ei kumoa kymmentä positiivista, vaikka se liskoaivoissamme siltä voisi tuntuakin 

Lopuksi: Palaute on voimavara, ei este

Kun oppii suhtautumaan palautteeseen potentiaalisena inspiraation lähteenä ja ekstraaivoina ja -silminä, saa käyttöönsä supervoiman.

Terveellinen suhde palautteeseen ei tarkoita, että ottaisit kaiken vastaan kritiikittömästi. Se tarkoittaa, että osaat:

• Erottaa hyödyllisen kritiikin hyödyttämästä ja mielipiteen luonnonlaista
• Säilyttää oman äänesi samalla kun opit muilta
• Käyttää positiivista palautetta voimavarana
• Olla armollinen itsellesi ja luottaa prosessiin 

***

🎧 Kuuntele Apuraharänttiä-podcastin 11. jakso, jossa puhumme aiheesta näyttelijä Helena Rängmanin kanssa, joka on oppinut konkreettisia työkaluja palautteen käsittelyyn luovassa työssä.

https://www.intohiomo.fi/podcasts/apuraharanttia/episodes/2149055584 

Intohiomon Apuraharänttiä-podcast tarjoaa vertaistukea ja tietoa kaikille luovan alan ammattilaisille, jotka painivat samojen kysymysten äärellä: Miten kirjoittaa hakemus, joka välittää vision kirkkaana? Pitäisikö tekstin olla asiallista vai tunteikasta? Ja miten selviytyä kielteisistä päätöksistä horjumatta?

Jokainen sarjan jakso on äänitetty aidossa valmennustilanteessa, josta on poimittu tänne kuultavaksi herkullisimmat palat.